Päivä 106 4.3.2013 Raiatea / Bora Bora
Aamulla pakattiin taas karavaani kasaan ja oltiin juuri
lähdössä kentälle kun tuttu saksalainen pariskunta tulla tupsahti autolla
majoituksen pihalle. Katja oli edellisenä iltana nähnyt heidät kaupungilla ja
kertonut missä pidimme majaa. Siinä sitten vaihdettiin muutama sananen ja
isäntä avautui eilisestä Sunnuntai päivästä. Hän oli heti aamulla pinkonut
kauppaan oluen ja ruuan hakuun mutta kaupassa hänelle kerrottiin että
sunnuntaina ei kaupasta bisseä saa ostettua. Hän kuitenkin kokeili josko ihan
pari tölkkiä saisi kassalta läpi mutta kaikki oli kerätty talteen torujen kera.
Ei auttanut vaikka hän yritti selvittää että Saksassa olut ei ole alkoholia
vaan tärkeä elintarvike. Totesimme että ehkä näemme taas seuraavalla saarella
ja lähdimme kentälle.
Seuraava saari kierroksella oli Bora Bora. Toisen mailman
sodan aikoihin jenkit rakensivat saarelle vahvaa puolustusta ja myös
lentokentän joka on yhä käytössä. Kenttä on erillisellä saarella joten lennon
jälkeen täällä tarvitaan vielä venettä jos haluaa mennä itse pääsaarelle.
Hienoimpin hotellien asiakkaita on kentällä vastassa resorttien omat alukset
joissa on tarjoilu käynnissä sillä aikaa kun alusta pakataan. Bora Bora on
Ranskan Polyneesian ehkä länsimaisin paikka ja hyvin pitkälle rakennettu ja
nimenomaan turismin näkökulmasta.
|
Hiltonin paatti |
|
Ajan hammas on purrut tätäkin terminaalia jo |
|
Air Tahitin yhteysalus |
|
Bora Boran kraateri saari |
Täällä moni resortti on jo tehnyt konkurssin
kun turisteja ei ole riittänyt joka paikkaan. Meillä oli täällä varaus Lonely Planetin Top Choise paikkaan
joka oli yhden Ranskalaisen omistama Sunset Hill Lodge. Todella siisti ja
asiallinen kaksi huonetta ja keittiä ratkaisu mahtavalla terassilla. Reissun
yksi parhaista paikoista hinta/laatu suhteella mitattuna. Kun vielä isäntäkin
osoittautui mainioksi ja hyvin
auttavaiseksi persoonaksi oli luvassa lokoisia päiviä. Isänäntä tuli meitä
vastaan lautalle hieman myöhässä kun edelliset turistit olivat pyytäneet
jotakin extra palvelusta vielä juuri ennen lähtöään. Samasta syystä huoneemme
ei ollut vielä siivottu josta isäntä oli kovin pahoillaan. Saarella oli taasen
myös yksi geokätkö yhdessä ravintolassa ja kysyimme josko hän voisi heittää
meidät sinne lounaalle, siivouksen ajaksi. Isäntä oli kovin mielissään
ratkaisusta ja eipä aikaakaan kun saavuimme legendaariselle Bloody Marylle. Saari on erityisesti Amerikkalaisten turistien suosiossa
johtuen historiastaan ja tämä ravintola on erityisesti se mihin jokainen
heistä haluaa tulla jos täälläpäin liikkuivat enkä yhtään ihmettele miksi. Ehkä
mukavin ja tunnelmallisin ravintola missä on itsekkään tullut käytyä.
Ravintolan sisäänkäynnin yhteydessä ulkona oli tauluja joissa oli kaikkien
kuuluisuuksien nimet joita täällä oli ajan saatossa käynyt.
Sisäänkäynnin
yhteydessä oli myös "narikka" johon sai jättää kenkänsä tai vaihtaa
ne sandaaleihin niin halutessaan.
Lattiat olivat siis hienoa ja lämmintä hiekkaa joten mikäs siinä oli avojaloin kävellessä. Kävimme täällä myös seuraavana päivänä ja lisään tähän alle kuvia myös seuraavasta päivästä.
|
Käyntikortti taulu jossa ei liienmälti euroja näkynyt |
|
WC:n lavuaari |
|
Tällä tutun oloisella laitteella huuhdeltiin pisuaari |
Lounaan jälkeen sitten ilmoitettiin tarjoilijalle että halutaan majoitukselle ja isäntä oli hoitanut kaiken valmiiksi. Taksi tuli ja vei meidän koti ovelle. Kuvia majoituksesta mutta valitettavasti ajalta jolloin olimme jo ehtineet sotkea sen uudestaan.
No comments:
Post a Comment