Saturday 26 January 2013

Päivä 59 / Day 59   Thursday   17.1.2013

Päivän ensimmäinen pysähdys osui Kawarau Bridgelle. Käytöstä poistetulle sillalle josta tehtiin mailman ensimmäiset kaupalliset Bungy hypyt. Paikalle on sittemmin kasvanut valtava hyppykeskus ja täytyy sanoa että aivan erinomaisesti oli homma tuotteistettu. Tästä olisi Suomalaistenkin hyvä ottaa mallia, tehdään asiat kunnolla tai sitten ei ollenkaan.






Nopeasti laskin että keskus työllisti ainakin 20 henkilöä. Hyppyjä tehtiin ihan liukuhihnalta ja hyppykeskuksen pihalta oli kuljetukset alueen muille hyppypaikoille niin että hyppyjä voitiin myydä usean hypyn kokonaisuuksina yhden sijaan. Sisällä keskuksessa soi musiikki jota DJ soitti. Kaikki hypyt myös videoitiin ja näytetiin sisälle keskukseen livenä usean kameran voimin. Kameroista osa oli automaattisia ja osassa oli omat kuvaajan myös ohjaaja oli hommissa ja editoi kuvaa. Katjaa vähän mietitytti josko hyppäisi mutta ei sitten kuitenkaan, minulla ei käynyt edes mielessä.

Seuraavaksi suuntasimme erääseen vanhaan kultaryntäyksen synnyttämään kaupunkiin. Kaupunki on tavallaan museoitu tai se mitä siitä on enään jäljellä. Aika rakaa on ollut elämä täälläkin päin mailmaa vain 100v sitten.

Joko ennen on perheet olleet todella pieniä tai
sitten minä olen jättiläinen

Seuraavaksi reitillemme osui Blue Pools niminen paikka. Katja jäi autoon lepäämään kun minä ampaisin jotokselle. Arvasin että kärpäsiä on taas valpaana paikalla ja sipaisin ensin autossa kunnon satsit Repeliä nahkaan, kyllä lämmitti :) Matka poolseille ei ollut kovinkaan pitkä ja kun polkukin oli erinomaisessa kunnossa olin paikalla tuossa tuokiossa. Sateiden takia täälläkin oli vesi niin sekaisin että paikka ei ihan parhaimmillaan ollut mutta ihan hieno näilläkin näkyvyyksillä.







Paikalle kuljettiin yhden riippusillan yli ja alueen päällä oli toinen ihan uusi silta. Ihmetyttää että mikseiköhän Suomessa ole moisia rakennettu. Tuntuivat perin tukevilta ja eivät varmasti mitenkään hirvittävän kalliitakaan rakentaa. Paluu autolle olikin pienestä ylämäestä ja peittävistä vaateista johtuen hikinen urakka.

Valtatie 6 Haast:iin oli sateiden seurauksena totaalisessa remontissa ja maanvyöryjä oli tiellä tuon tuostakin. Niitä kuitenkin siivottiin 24/7 ja tie oli jo ajettavassa kunnossa. Tässä taas muutama räpsy yhdestä vyörystä. Yli 3m korkea kasa oli kiviä ja sepeliä tielle valunut kymmenien metrien matkalle.


Loputtomalta tuntuneen sahaamisen jälkeen olimme päässeet läpi 6 tien ja saavuimme pieneen Haast:in kylään. Sieltä teimme pikaisen piston eräälle kätkölle Jackson Bay:lle. Reitti sinne kulki varsinaisen sademetsän läpi mutta itse kylä oli aika mitään sanomaton. Paluumatkalla pysähdyimme viellä Haast:in lähistölle erääseen kuppilaan/hotelliin iltapalalle. Tunnelma siellä oli savuisan välitön vaikka sisällä ei polttaa saanutkaan. Kokki kuitenkin keittiössä piti huolen että käryä riitti myös salin puolelle. Heti tultiin kysymään perus kysymykset. Mistäpäin, kuinka kauan ollaan oltu NZ:ssä ja ollaanko tykätty. Noi samat kysymykset joku kysyy lähes joka päivä. Yöksi löysimme jonkin levennyksen erään ison riippusillan läheisyydestä ja siihen loppuikin sitten matkan teko tältä päivältä.

No comments:

Post a Comment