RWY AHEAD

Päivä 51 / Day 51   Wednesday  9.1.13     Oamaru

Täksi päiväksi oli suunnitelmissa 6-8 tunnin patikka ylös jäätikölle ja sitä varten oli edellisenä iltana käyty kaupassakin Twizelin kylässä asti. (Meno-paluu matkaa reippaasti yli 100km) Edellisenä iltana yritimme jäädä yöksi eräälle kukkulalle ihan järven rannalle mutta paikalla oli niin kova tuuli että edes vesi ei kiehunut kattilassa, poltin sammui alvariinsa ja kaappasipa tuuli vielä tulitikutkin matkaansa auton avonaisesta takaovesta. Yritin pyyhkeellä suojata tulta mutta kun puolen tunnin ponnistelujen tuloksena oli kattilallinen haaleaa vettä päätimme vaihtaa paikkaa. No uusi paikka ei ollut mitenkään ihmeempi ja tuulikin oli melko rauhallista joten saimme ilta vellit lämmitettyä ja pääsimme vihdoin nukkumaan. Sade alkoi varmaan puolilta öin ja tuulikin siinä sitten yltyi. Noin neljän aikaan olin täysin vakuuttunut että tuuli kaataisi auton hetkenä minä hyvänsä. Pariin otteeseen auto heilui jo ihan kunnolla eikä nukkumisesta siinä metelissä tullut mitään. Niinpä teimme päätöksen että patikka jää tänään väliin ja me lähdemme vähän rauhallisimmille paikoille. Tunnin ajon jälkeen löysimme suojaisan paikan ja menimme uudestaan nukkumaan.

Aamulla myrskystä ei ollut jäljellä kuin hieno sateenkaari. Päivästä tulikin sitten varsin siirtymä voittoinen ja mutta silti aika mielenkiintoinen tosin aihe oli koko päivän sama. Pato, pato, pato...
Voimaloita ja patoja on laaksossa peräkkäin 8kpl ja näimme niistä suurimman osan. Vaikuttavin niistä oli kuitenkin Benmore Dam. Uudessa Seelannissa on satanut viimeaikoina paljon ja kaikki padot ja järvet ovat piripinnassa. Ohijuoksutuksia joudutaan tekemään jotta vesi ei tulvisi patojen yli ja juuri tuo ohijuoksutus systeemi teki tästä padosta niin mahtavan nähtävän. Pato pystyy päästämään lävitseen          3 400 000 litraa vettä sekunnissa joka on 10 kertaa enemmän kuin joen keskiarvo virtaama. Vesimäärä on niin valtava että osuessaan vastarannalle se tuhoaisi sen hetkessä. Niinpä insinööreillä oli mietittävää ja ratkaisu oli eräänlainen hyppyri vedelle. Näin sen voima saataisiin suunnattua ylhäältä alas eikä suoraan eteenpäin ja juuri tuo hyppyri teki juoksutuksesta mahtavan näköisen näytöksen.

Patoalue ylhäältä

Ohijuoksutus portit

"Hyppyri" ylhäältä

"Hyppyri" alhaalta

 Alhaalla meteli oli melkoinen ja aina välillä tuuli heitti vettä päälle oikein kunnolla. Täältä ajoimme kohti Oamarua pysähtyen aina uudelle padolle kun sellaisen bongasimme. Osuipa matkalle myös Maorien kalliomaalauksia sisältänyt paikkakin mikä oli kyllä jo aika pitkälle vandalisoitu.(Takiroa) Osa maalauksista oli saatu siirrettyä turvaan museoon mutta osa oli vielä paikallaan tosin nyt jo aidattuna.

Kun pääsimme vihdoin majoitukseen Oamarussa oli illalla vielä luvassa Pingviinien bonkailua.
Ne saapuivat mereltä kellontarkasti juuri silloin kun aurinko laski 9:15pm. Meressä ne huomasi mutta niiden rantautumista ei, yht äkkiä ne vaan ilmestyivat kalliolle ja pesiinsä. Lähimmillään niitä pääsi tuijottamaan alle metrin päästä. Salamaa ei kamerassa saanut käyttää jotenka kuvista tuli aika hämäriä.

 Illalla vielä iltapalaksi fish and chips lähi spudarilta. Kyllä Jukkiksen Grillin Mega Kerros on vielä toistaiseksi kirkkaasti kärjessä tässä lajissa.