Aamulla oli kello soimassa 4:15am jossa on tietysti se hyvä puoli että vaikka itse nousee ylös, osa aivoista saa silti nukkua. Olimme sopineet hotellin kanssa että tilaa meille kuljetuksen lentokentälle 05:00am. Olimme ajoissa ulkona odottelemassa mutta eipähän taksia kuulunut. Olin jo aikeissa alkaa soittelemaan kun karvakäsi kurvasi paikalle. Suuntana lentokenttä ja nelos terminaali. Lentäminen on täälläpäin melko halpaa ja tarjolla on monia halpalentoyhtiöitä. Meille jokin lentomatkageneraattori arpoi halvimmaksi yhdistelmäksi meno Hobarttiin Tigers Airway:llä ja paluun Jetstar:lla. Matkoille tuli hintaa yhteensä n.85€/henk./suunta.
Lento oli varsin lyhyt 1h 15min, eikä halpalentoyhtiöiden luonteen mukaisesti sisältänyt mitään ilmaista tarjoilua. Perillä Hobartin kentällä keräsin mukaani muutamia Tasmaanian esitteitä ja yhdestä niistä bongasin mielenkiintoisen uutisen :) Uutiseen Olipa hyvä ettei sattunut silmiin ennen lentoa.
Pienen kentällä odottelun jälkeen saapui noutomme ja suuntasimme autovuokraamaan. Kuski oli ilmeisesti omistaja itse ja kova suustaan. Mitään selväähän siitä ei saanut mutta hymy ja nyökyttely antoi ilmeisesti hyvän vaikutelman. Pian meille selvisi mihin soppaan olimme taas sotkeutuneet.
Muotoillaanko vaikka niin että viritys oli täysin toimiva MUTTA muutamia kertoja Tasmaanian sorateitä sillä oli kierretty jo ennen kuin me kohtasimme. Campervan on silti oikeastaan ainoa tapa liikkua Tasmaaniassa mikäli haluaa nähdä aluetta laajemminkin. Tietysti mukavuuksista pitää hivenen tinkiä tosin luksustakin saa jos siitä on valmis maksamaan. Isolla motorhomella en kyllä itse lähtisi ihan pienimmille teille joita me kiersimme tällä very basic mallilla varsin ahkeraan.
Isäntä esitteli auton systeemit varsin perinpohjaisesti jonka jälkeen lähdimme matkaan. "Auto" oli manuaali vaihteinen ja vaihdekeppi tietenkin väärällä kädellä. Ensimmäisessä liikenneympyrässä vaihteita ei löytynyt sen paremmin kuin vilkkuakaan, ikkkunanpyyhin kylläkin. Subbariin aamupalalle ja sen jälkeen ostamaan evästä Hobartin keskustan kaupasta. Kun tarvittava varustus oli hankittu ja jääkaappi käännetty asentoon hyvin kylmä päätimme aloittaa Tasmaanian kiertomatkamme etelästä.
Aikainen herätys alkoi tuntua jo tähän aikaan päivästä joten varsin pian päätimme ottaa pikku paikkärit asuntomme makuusalongissa. Ihan toimiva ratkaisu ja muutama tunti siinä tuli torkuttua jonkun leirintäalueen parkkipaikalla. Matka jatkui kohti etelää ja tarkoitus oli vierailla Hastings Caves nimisessä paikassa jossa oli myös tarjolla ulkouimala termisissä lähteissä. Paikka oli kuitenkin mennut kiinni jo 3pm jotenka se jäi nyt väliin. Jatkoimme etelään ja pian saavuimme Austraalian eteläisimmälle tielle jonka tietenkin ajoimme ihan loppuun asti, tämän etelämmäs ei täällä enään autolla pääse.
Paikka oli ihan mielettömän upea ja täällä olisi voinut olla vaikka koko viikon mutta tällä kertaa me päädyimme päivämatkailuun. Tarjolla oli päivä käyttöön tarkoitettuja pisteitä pöytineen, yhden niistä eteen parkkeerasimme karavaanimme ja kokkasimme ensimmäisen retki lounaamme. Mikäs siinä oli meren rannassa aterioidessa kun tuulikin puhalsi suoraan Antarktikselta. Tuli ihan Suomen kesä mieleen +15°.
Kenttä lounaan jälkeen ajoimme vielä tien päässä sijaitsevalle kääntöpaikalle josta oli enään lyhyt patikka valas patsaalle.
Katsastimme myös muutamia alueen lukemattomista hiekkarannoista mutta keli oli niin rapea että emme ryhtyneet urheilemaan tällä kertaa, vaikka uimavermeet mukana olivatkin. Aurinkorasvaa täällä ei kyllä tarvinnut ja muutenkin kolmen viikon helteiden jälkeen ilmasto oli todella kolean oloista.
Paluumatkalla Hobartin suuntaan kulki ehkä koko reissumme huonointa tietä pitkin. Kymmeniä kilometrejä hiekkatietä josta hiekka oli karannut jo ajat sitten ja jäljellä oli ennään nyrkin kokoista murkulaa. Meteli vanhassa Hiasessa oli melkoinen kun en ihmeemmin säästellyt. Siinä kattila ja kuppi sai kyytiä.
No comments:
Post a Comment