Päivä 13 / Day 13 Sunday 2.12.12 Blue Mountains
(Päivittelin blokin ulkoasua kenties luettavampaan muotoon P.Rahikan loistavien vinkkien avulla.)
Aamulla oli hieman ongelmaa saada aamupalaa koska oli Sunnuntai ja kaikki pienet katukahvilat olivat kiinni. No onneksi yhdestä "isosta" kauppakeskuksesta löytyi kahvio josta saimme murua rinnan alle ja sopivan tymäkkää kahvia.
Katjalla oli eilisestä patikoinnista jalat niin kipeät että tänään olisi vuorossa jotakin helpompaa. Suuntasimme bussilla kohti Scenic Worldiä mutta jäimme pois kyydistä yhtä pysäkkiä ennen Katoomba Fallsin pysäkillä. Lähdimme laskeutumaan kohti näköalatasannetta josta putoukset näkyisivät. Ensimmäinen nähtävyys olikin sitten heti siinä polun alkupäässä. Katoomba Cascades oli eräänlainen putous sekin mutta isompaa oli tulossa.
Jatkoimme patikointia muutamia satoja metrejä ja saavuimme Reids Plateau:lle josta oli mahtavat näkymät isolle Katoomba Falls:ille.
Tässä vaiheessa Katja ilmoitti haluavansa takaisin majoitukseen parentelemaan kinttujansa joten saattelin hänet takaisin bussille. Sattuipa sopivasti. Kaikki tarvittava repussa mukana ja päivä vuoristossa omin nokkineni. Ainakin kiipeilyä vähän siellä sun täällä oli luvassa. Katsoin nopeasti gps:stä muutamia pahempia kätköjä joille en välttämättä olisi Katjan kanssa voinut mennä ja eikun puskiin. Ensimmäinen etappi oli Katoomba Fallsin väli tasanne joka näkyy hyvin yllä olevassa kuvassa. Mittasuhteistahan ei tietenkään saa mitään tolkkua näistä valokuvista mutta ihan Jurassic Park leffan fiilis tuli kun alas laaksoon matkasin. Kaikki oli tolkuttoman isoa. Saniaisetkin yli 5 metrisiä, kotona ne kasvavat hädin tuskin puolimetrisiksi.
Matka putoukselle kulki Witches Leap:in kautta joka oli näin keväällä aika kuivan oloinen. Vaikuttavan näköinen ja kokoinen toki tuollaisenaankin. Isointa putousta lähestyessäni alkoi veden ääni jo kuulua vähän kauemmaskin. Sitten yhtäkkiä kulman takaa tzkädäm siinä se oli. Ehkä tämän reissun hienoin näkymä tähän mennessä ja Katja oli hotellilla :)
Tästä matka jatkui sille samalla köysiradalle jota käytimme eilen Katjan kanssa. Vaihtoehtona olisi ollut lukuisat portaat ja monen sadan metrin nousu takaisin ylös. Mielestäni 11AD on sen kärsimyksen välttämisestä ihan kelpo korvaus. Kun pääsin ylös laaksosta olin taas Scenic World:illä. Viimeisen bussin lähtöön oli aikaa rapiat kaksi tuntia ja gps:ssä näkyi kätkö joka oli sarjassa pakko hakea. Ostin reppuun lisää juotavaa ja laskeskelin ehtisinkö kätkölle ja takaisin viimeiseen bussiin. Päätin lähteä katsomaan paikka hieman lähempää. Kätkön maastoarvo oli 5 joka on pahin mahdollinen. Tarkoittaa että kätköä ei voi saavuttaa ilman apuvälineitä ja nyt kyseessä oli köysikiipeily kätkö varoitusten kera.
Kuvauksessa oli myös maininta että paikalle löytyy jokin reitti missä köysiä ei tarvita mutta kiivetä täytyy. Se minulla oli mielessäni, reppu täynnä juotavaa ja aikaa n.2h.
Jonkin aikaa jolkuteltuani alkoi haista palanut puu ja tuoksu senkuin voimistui. Syykin selvisi aika nopeasti. Alueella oli joko kulotettu ennalta ehkäisevästi tai sitten siellä oli ollut isohko metsäpalo.
Ihmeellistä kyllä täkälaiset puut kyllä palavat pystyyn mutteivat kuole paloihin.
Kun gps näytti kätkölle olevan matkaa n.100m ei paikka näyttänyt mitenkään ihmeelliseltä ja kun lupaava polkukin löytyi päätin lähteä seuraamaan sitä. Metsä oli kauttaaltaan palanut ja hajusta päätellen ei niin kovin kauaa sitten. Varmuudeksi katsoin oliko puhelin verkossa siltä varasta että jotakin sattuisi. No eipä tietenkään ja sittenpä selvisi vielä että olin valinnut juuri sen reitin jossa köysiä tarvittiin.
Palasin takaisin tielle ja yritin etsiä järkevämpää reittiä kielekkeelle. Rämeiköstä löytyi jonkin sortin polku ja päätin kokeilla seuraavaksi sitä. Alku olikin lupaava mutta päädyin väärälle kielekkeelle eli taas takaisin. Lopulta löysin reitin kohtaan, josta pääsisin ylös pienellä kiipeämisellä. Lopulta pääsin oikeaan kohtaa ja aikaa bussin lähtöönkin oli vielä rapiat 40min.
No comments:
Post a Comment